Lohen kalastusta Saimaalla
Tällä kertaa Saimaa Dreamsin lohen kalastusmatka suuntaui Rantasalmelle Saimaan Haukivedelle. Reissu tehtiin henkilökunnan voimin, koska reissun tarkoitus oli päivittää karttaplottereiden ja kaikuluotaimen ohjelmistoja ennen tulevia asiakasretkiä. Tarkoituksena oli myös selvittää autotrolling takilaohjauksen bugeja.
Matkaan lähdettiin paikallisen Lohi-Welho Jauhasen Janin kutsusta. Jani oli pyytänyt lohta ja taimenta Rantasalmen alueelta onnistuneesti koko kevään aikana ja lupasi esitellä kalavesiään myös Saimaa Dreamsin väelle.
Laskimme veneen järveen Rantasalmen Mustastalahdesta ja suuntasimme suoraan selkävesille tähyilen lämpimänvedenalueita. Vesi olikin vielä raikkaan viileää noin kuusi asteista, mutta siitä oli helppo havaita eri lämpöisiä alueita. Päivä alkoi olla jo pitkällä laskuttuamme täkyraksit veteen. Oli noin puolipäivä. Pian saimme kuitenkin kuulla räikän ääntä kalan johdosta.
Lyhyen väsytyksen jälkeen jouduimme pettymään, koska siiman päässä rimpuili hauen pulikka. Hauki sai jatkaa matkaa ja me suuntasimme penkanreunaan yhä matalemalle vedelle, johon uskoimme lohien tulevan köllöttelemään. Janin vinkit toimivat ja hetken päästä käytimme veneessä terhakan rasvaevällisen Saimaan järvilohen. Laskimme lohen uimaan takaisin ja jatkoimme edelleen penkanreunan matalemmalla puolella noin 8m syvässä vedessä hauki vaarasta huolimatta.
Ja eihän siinä kauaa mennytkään, kun siiman päässä loikki arviolta 8kg hauki täkyraksi suupielessä kiinni. Hauki nirhasi siiman poikki veneen vieressä ja jatkoi matkaansa. Jatkoimme edelleen matalassa vedessä. Jani oli saanut kevään mittaan lukuisia mittalohia alueelta, joten usko syöntikalaan oli yhä vahva.
Alueella oli jonkin verran täkyä, mutta ei mitenkään mahdottomasti. Täkyn arvelimme olevan hottamuikkua.
Sitten surahti jarru ihan kunnolla. Kala kala kala!
Jani nappasi vavan takilasta ja nyökkäsi, että nyt on lohi. Jani väsytteli kalaa noin 15-20 minuuttia. Kala oli tosi virkeä, mutta Janin päätelmä lohesta oli väärä. Kalahan olikin taimen ja vieläpä rasvaevätön eli istukaskala. Painoa kalalla oli 5050 grammaa. Ottipaikalla vedensyvyys oli 8 metriä ja takila oli viritetty viiteen metriin. Ottipelinä toimi tällä kertaa vapaastihengittävä AS hopea kromihuppu muikulla.
Kuvien ottamisen jälkeen suuntasimme rantaan kalan fileointiin ja suunnittelemaan seuraavan viikon Porin merilohen kalastusreissua. Kiitokset Janille huikeasta kalastusiltapäivästä!
